Sähkönsiirtoa kehitetään luotettavammaksi

Mikkelin ammattikorkeakoulun, TEKESin ja kymmenen sähkönsiirtoyhtiön yhteishanke on päättymässä. Keväällä 2008 käynnistetyssä SKUTMA-hankkeessa kehitettiin sähkönsiirtoyhtiöiden kunnossapitojärjestelmiä ja käytänteitä.

Kunnossapito on tullut vuosittain yhä ajankohtaisemmaksi asiaksi siirtoyrityksille, sillä sähkönsiirtoverkkoon on sidottu paljon pääomaa ja verkkoa kunnossapitävä henkilöstö on ikääntymässä. Verkon kunnossapito perustuu sähkönsiirtoyrityksissä säännöllisiin tarkastuksiin, joissa verkon puutteet kirjataan ylös ja huonossa kunnossa olevat verkkokomponentit korjataan. Kunnossapitokäytänteet ovat tehdyn tutkimuksen mukaan hyvin yhtenevät, joskin eroja löytyy tarkastustaajuudessa sekä menetelmissä.

Selvityksen mukaan kunnossapidon tasolla on vaikutusta keskimääräiseen keskeytysaikaan, vaikka vaikutus ei ole niin suuri kuin oletettiin. Suurempi vaikutus sen sijaan on sillä, kuinka uusi verkko on ja kuinka suuri pääoma on sitoutuneena sähkönsiirtoverkkoon. Mitä korkeampi on verkon nykyarvo verrattuna uuteen verkkoon, sitä lyhyempi on energiapainotettu keskimääräinen keskeytysaika sähkönjakelussa. 

Uusia menetelmiä hoitaa verkon kuntoa

Entisten menetelmien rinnalle on nousemassa myös uusia. SKUTMA-hankkeessa on luotu mahdollisuuksia siirtyä ns. luotettavuuspohjaiseen kunnossapitoon, joka on käytössä jo nyt Pohjois-Amerikassa. Sähkönsiirtoyritysten käyttöön on luotu ohjelmisto, jolla sähkön siirtoon liittyviä osia voidaan mallintaa ja joka ottaa huomioon osien iän ja luotettavuuden. Ohjelmiston avulla sähkön siirron kannalta ratkaisevat osat pystytään entistä paremmin kunnostamaan ajoissa ja ennakoiden.

- Siirtyminen luotettavuuskeskeiseen kunnossapitoajatteluun on välttämätöntä. Jakeluverkkoyhtiöitä ohjataan nykyisin investoimaan sellaisiin verkkoratkaisuihin, jotka parantavat sähkönjakelun luotettavuutta. Tämä tulee kuitenkin tehdä kohtuullisilla operatiivisilla kustannuksilla, mikä on mahdollista tässä menetelmässä, toteaa ohjelmistokehityksestä vastannut projekti-insinööri Jyri Kivinen.

Ohjelmasta on myös kehittynyt hankkeen edetessä erilaisia investointisuunnitelmia simuloiva jakeluverkkojen yleissuunnittelutyökalu. Sen avulla on mahdollista mm. käyttää SKUTMA-laskentamallia, joka ehdottaa sopivia investointiajankohtia. Verkkoyhtiöiden alustavan palautteen perusteella tämän tyyppisten luotettavuuskeskeisten kunnossapito-ohjelmistojen tarve on kasvamassa. 

Jatkohanke vireillä

Yliopettaja Juha Korpijärven mukaan yritysrahoitteiset tutkimushankkeet ovat elintärkeitä ammattikorkeakoulun opetustoiminnalle.
- Paitsi, että yritykset saavat käyttöönsä ammattikorkeakoulussa olevaa asiantuntemusta, pysyy myös ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamistaito yllä ajankohtaisten tutkimushankkeiden myötä. Tämä näkyy opetuksen laadussa ja sitä kautta parempien työntekijöiden kouluttamisena työelämään.

Nyt päättyvälle tutkimushankkeelle Korpijärvi onkin jo ideoimassa jatkohanketta. Julkisen tutkimusrahoituksen myötä ei kehityspanoskaan käy ylivoimaiseksi osallistuville energiayhtiöille.

Lisätietoja:
Mikkelin ammattikorkeakoulu
yliopettaja Juha Korpijärvi
puh. 015 355 6451